Avaimenperiä

Amigurumivillitys senkun jatkuu..
Sormet kramppaa kun tätä pikkutarkkaa hommaa harrastaa. Mutta kivaa se on ja lopputulos on aina toinen toistaan hauskempi.

Tämä hemmo sai kodin systeriltä, sillä tuuppasin sen synttärilahjan mukaan. Ilmoitin, että tähän on sitten hyvä laittaa se ensimmäisen oman kodin avain, niin ei pääse ainakaan hukkumaan. :) Saa nähdä.. epäilen vähän, että tämä ei siihen virkaan kyllä pääse.

Tämä heebo on vielä ilman kotia. Sille tuli tosin aika pelottavannäköiset simmut! Tarttee vielä vähän harjoitella tota silmien kirjomista, tai sitten tyytyä vaan niihin valmiisiin simmuihin mitä kaupoista voi ostaa.

Täytyykin tänään shoppailukierroksen lomassa käydä pyörähtämässä askarteluliikkeessä etsimässä lisää silmiä.

Viikonlopun Imatran-reissun menomatkalla valmistui vielä pikkuinen musta kisu, mutta siitä kuvia taas myöhemmin. Tulomatkalla jostain syystä jouduin itse ajamaan, joten kisu jäi ihan vähän kesken.