Säärystimet

Äl pyysi jo aikaa sitten, muistaakseni joulun jälkeen, jos voisi saada itselleen pitkät valkoiset säärystimet. Tyyli oli kuulemma vapaa, kunhan ovat valkoiset ja hyvin pitkät.
Aika tuntuu nykyään menevän kuin siivillä ja vähiten aikaa jää siis käsitöille.
Perjantai-illalla otin viimein puikot ja lankakerät esille ja aloitin projektin. Menin illakis vielä Peen seuraksi Hallilaan. Toinen säärystin valmistui illan aikana Peen kanssa höpötellessä maailman kiemuroista välillä pizzaa tuunaten. Oli muuten herkkua pizzaa!!! :D

Käytin säärystimissä nro. 6 puikkoja, joten työ valmistui ennätysajassa. Alkuun ja loppuun sekä keskelle tein kuvioneuleen. En edes tiedä, mikä tämän kuvion nimi on, opin sen kummitädiltäni viime vierailulla. Hän oli tehnyt villasukkia samalla tyylillä.



ja valmis!

Pakkohan näitä oli sovitella, vaikka eteenpäin menevätkin. Saatan väsätä vielä itsellenikin samantyyliset. :)

Mutta ensin keskityn tulevaan, eli talvilomaa, eli reissuun, eli lämpöön!
Tasan viikonpäästä minulle koittaa kesä ja matka Dubaihin! Voi veljet!! Pääsen siis reiluksi viikoksi pakoon pakkasia, talvea ja kylmää. Reissusta lisää sitten tuonnempana. :)

Villapaidan uusi elämä

Vaatekaapissani on pitkään ollut "hyllytettynä" yksi lempi villapaidoistani, sillä hihat olivat kutistuneet liian lyhyisksi. Muutama päivä sitten välähti, että miksi en tekisi paidasta jotain uutta kivaa.

Sakset peliin ja hihat irti. Käänsin reunat ja ompelin siksakilla. Hihat otin tietenkin talteen.

Hihoista aion vielä jonain päivänä taiteilla kynsikkäät. Niillä ei tosin onneksi ole hoppu, kun ei näissä miljoonan asteen pakkasissa pelkillä kynsikkäillä pärjää.. Keväämmälle sitten. Päässä muhii idea jo huovutuksen, lankojen ja nappien symbioosista hihapätkien kanssa. :) Niistä sitten lisää tuonnempana.

Yleisön pyynnöstä: Kantapää

Olen kuullut, että toiset pähkäilevät villasukkien kantapäiden kanssa.
Työkaverini heittikin, jos lisäisin tänne ohjeen siitä, miten se tehdään, jottei kantapäästä tulisi aina "jalkapallon kokoista möykkyä".

Otin valokuvia havainnollistamaan tiettyjä kohtia, mutta olen silti sitä mieltä, että kuvin ja sanoin on vaikea selittää. Ehdottomasti helpoin tapa opettaa kantapään (tai ylipäätään koko villasukan teko) on istua toisen vieressä ja selostaa siinä.

Eli.. Oletan, että varren silmukat on saatu luotua ja varsi neulottua, jolloin ollaan vaiheessa, että pitää alkaa neuloa kantapäätä.
Tämä kantapää on ns. vahvistettu kantapää, eli nimensä mukaisesti se kestää käytössä huomattavasti paremmin kuin tavallinen yksinkertainen kantapää.

Kantapää neulotaan puikkojen 1. ja 4. silmukoilla.



1. ja 4. puikon silmukat yhdistettynä

Yhdistä 1. ja 4. puikkojen silmukat yhdelle puikolle. Tässä sukassa minulla oli yhteensä 52 silmukkaa, joten kantalappuun tulee siis 26 silmukkaa. Eli aina puolet työn silmukkamäärästä.

Tehtäessä vahvistettua kantapäätä, työssä on oltava parillinen määrä silmukoita.



joka toinen silmukka neulomatta, ja joka toinen neulotaan

Vahvistetussa kantapäässä joka toinen silmukka nostetaan neulomatta puikolle, ja joka toinen neulotaan. Aloita kerros nostamalla 1. silmukka neulomatta puikolle. Kuvassa vihreät silmukat on neulottu ja harmaat nostettu neulomatta. Kantalapun ensimmäinen kerros näyttää siis tältä.



Neulo kaikki silmukat nurjalla puolella nurin.

Kun olet neulonut ensimmäisen kerroksen (26silmukkaa) käännä työ ja neulo nurjalla puolella kaikki silmukat nurin. Aloita kerros kuitenkin aina nostamalla ensimmäinen silmukka neulomatta puikolle, jotta reuna säilyy siistinä.



Kantalappu 10 kerroksen jälkeen


Kantalappuun tulee kuvassa olevan näköinen "kuvio" ja jokatoinen silmukka jono on ikäänkuin vähän koholla verrattuna toiseen. Kerrokset on helppo laskea "isommasta/leveämmästä" silmukkajonosta, eli niistä silmukoista, mitkä oikealla puolella otetaan puikolle neulomatta. Yksi silmukka vastaa 2 kerrosta.

Valmis kantalappu, jossa on 26 kerrosta

Kantalappu on valmis, kun siinä on yhtämonta kerrosta, kuin silmukoitakin. Joissain ohjeissa neuvotaan tekemään 2 kerrosta enemmän kuin silmukoita on, mutta olen todennut tämän "oman tyylin" helpommaksi muistaa ja kantapäästä tulee ihan yhtä hyvä.



Jaa silmukat 3 - osaan

 
Tässä olen jakanut silmukat niin kolmeen osaan, että oikealta katsottuna ensimmäisessä osassa on 10 silmukkaa, keskellä 7 ja vasemmassa osiossa 9 silmukkaa. Eli yhteensä 26 silmukkaa.
Aloita kantapään neulominen nurjalta puolelta.
Nosta ensimmäinen silmukka neulomatta ja neulo sen jälkeen nurjalla seuraavat 14 silmukkaa. Nyt oikealla puikolla on siis 15 silmukkaa. Neulo seuraavat 2 silmukkaa nurin yhteen ja käännä työ.



Tee työn oikealla puolella ylivetokavennus



Nosta taas ensimmäinen silmukka (ja kyllä, olet keskellä riviä, kun käänsit työn :) ) neulomatta ja neulo seuraavat 5 silmukkaa. (muista edelleen jatkaa neulomatta-neulotaan tyylillä). Nosta 7 silmukka neulomatta puikolle ja neulo 8 silmukka oikein. Nosta nyt silmukka nro.7 neulotun silmukan yli. Eli tehdään ylivetokavennus. kts. yllä oleva kuva.



Kantapään nurjapuoli

Käännä taas työ ja neulo 6 silmukkaa nurin (muista taas nostaa kerroksen ensimmäinen silmukka neulomatta) Tee silmukalla 7. ja 8. taas 2-nurin yhteen kavennus nurjalla puolella.

tee 2-nurin yhteen kavennus nurjalla puolella 

Vähitellen kavennettavat silmukat alkavat vähentyä ja sen myötä kantapään oikea muoto löytyä.

Valmis kantapää

..ja tässä lopputulos kaikkien kavennuksien jälkeen.



Näin jatkat sukkaa



Kantapään valmistuttua poimi reunoilta silmukat puikoille.

Loppujen lopuksi puikoilla 1. ja 4. pitäisi kummallakin olla 17 silmukkaa. Jatka neulomista sileänä neuleena ja kavenna vähitellen puikoilta 1. ja 4. yhteensä 4 ylimääräistä silmukkaa/ puikko pois. Jatka sukka  loppuun.

Toivottavasti joku edes sai tästä vähän vinkkiä. :) Tarkennuksia lisätään jos tarve vaatii.

Passion for rings

Pidän todella paljon kaikista Kalevalakoruista.
Olen saanut haalittua itselleni 3 sormusta, nilkkaketjun, käädyn ja korvakorut. Kaikki tosin eri sarjoista, mutta ei sen väliä.

Vanhin kalevalakoruni on tämä teljänneito sormus. Sain sen kauan sitten kummitädiltäni muistaakseni syntymäpäivälahjaksi.

Korun tarina on seuraavanlainen:
"Nuorten neitojen kerrotaan sitoneen sillä vyönsä, koska he uskoivat sen tekevän heidät hedelmälliseksi. Solmun uskottiin parantavan nopeasti myös haavat. Solmut ovat aina olleet vahvoja yhteenliittymisen symboleja, jotka ilmaisivat myös rakkauden lumoa ja ikuisuutta. Vanhan uskomuksen mukaan solmut sitovat kaukana toisistaan olevat rakastavaiset yhteen. Solmun taika on väkevä."

Aika pian saatuani Teljänneitosormuksen, sain samaiselta kummitädiltä lahjaksi (varmaankin seuraavat synttärit tms.) lahjaksi Lapin sormuksen. Toivoin nimenomaan tätä sormusta, sillä siinä on paljon hienoja yksityiskohtia, niinkuin on Teljänneidossakin.

Lapin sormuksesta kerrotaan seuraavaa:

"Tämän sormuksen esikuva on Lapista, Enontekiön-Kittilän tienoilta. Saamelaissormuksissa, joita tämäkin sormus edustaa, on usein kiliseviä renkaita tai heloja. Niitä oli tapana antaa kosiomatkalla lahjaksi morsiamen suvulle. Saamelaissormukset olivat aina hopeisia. "

Uusin Kalevala, minkä itselleni sain on Perniön sormus. Sain sen Äidiltäni synttärilahjaksi.

Sormus on aivan ihana, mutta kovin hiostava. Aina välillä on pakko hetkeksi ottaa sormus jäähylle, ettei sormi ihan pääse mätänemään. :)

Perniön sormuksen tarina:
"Sormuksen leveä kanta on koristeltu kohoharjoin ja leimakuvioin. Leimakuvioissa toistuu siksak-kuvio. Kyseessä on yksi vanhimmista koristemuodoista, jota esiintyy ympäri maailmaa. Egyptissä kuvio on symboloinut vettä. Ikivanhat vesisymbolit kuvaavat elämän synnyttämistä. Sormuksen esikuva on peräisin Perniön Yliskylästä 1100-luvulta."

Must have listalla on vielä ainakin Filigraani ja Uskelan sormus.